Lohtaja: Pienen Keltaisen Nallen tarinoita

Elämää kristallilapsen kanssa - viisi ensimmäistä vuotta -kirjan kirjoittajalta, kirjailija Kirsi Lohtajalta, ilmestyy marraskuussa viides kirja. Elämää kristallilapsen kanssa perustuu tosikertomukseen Tyttösestä ja hänen elämänsä ensimmäisistä vuosista, mutta nyt ilmestyvä kirja on satukirja.

Pienen Keltaisen Nallen tarinoita sisältää yhdeksän satua loruineen ja nelivärisine kuvineen sekä kahdeksan satuihin liittyvää laulua nuotteineen. Kirjan reilun koon ansiosta se on hyvä avata myös nuottitelineelle.

Kirja sai alkunsa Tyttösen ollessa lähempänä kolmea ikävuotta. Osa tarinoihin liitetyistä lauluista ja loruista syntyi jo ennen tarinoita. Laulujen ja lorujen joukkoon mahtuu niin Isin, Äitin kuin Tyttösen itsensäkin tekemiä.

Tyttönen piti saduista niin kovasti, että niitä luettiin joka päivä tunti tai pari. Ajan myötä hän alkoi kaivata lisää uusia satuja ja lauluja. Yhtenä iltana hän sanoi: ”Äiti, keksi sinä minulle satu! Ja tee minulle lisää lauluja!”

Juttuja erityisherkkyydestä

Vuosien varrella erityisherkkyydestä on alkanut olla myös suomenkielisiä juttuja. Tässä poimintoja listallakin olleista linkeistä:

• http://yle.fi/uutiset/erityisherkka_voi_ahdistua_avoliitosta_se_ei_sopinut_minulle/7607520
• http://www.iltalehti.fi/terveys/2015011218813208_tr.shtml 
• http://www.lansivayla.fi/artikkeli/332420-tallaista-on-erityisherkan-aidin-arki-itkin-ja-nauroin-samaan-aikaan
• http://www.iltalehti.fi/terveys/2015111820689633_tr.shtml 
• http://www.iltalehti.fi/tosielamaa/2015121020805518_ir.shtml
• http://www.tuimakka.fi/erityisherkka-ihminen
• Ääretön-lehdessä s. 10-11: https://issuu.com/rajatieto
• http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksiartikkelit/201708012200297787_rk.shtml 
• http://www.iltalehti.fi/terveys/201708182200336082_tr.shtml

Myös erityisherkkien HSP-yhdistyksen sivuilla on esite erityisherkistä lapsista:

• http://media.wix.com/ugd/ea89b1_fd339e439f4c4553ab9dbc4a336c8bca.pdf

Lisätty linkkejä 20.08.2017.

Heinonen: Tähtien lapsia, enkelimäisiä olentoja

Luin Tuulia Heinosen kolmen kirjan kokoelman Uudet valon tähtilapset, Enkelimäisiä olentoja ja Keijumaa. Heinonen, Tuulia (2014). Tähtien lapsia, enkelimäisiä olentoja. Kurikka: Valmiixi.

Kirja on todella rohkeasti ja avoimesti kirjoitettu omista kokemuksista olla uuden ajan herkän lapsen äitinä. Tämä osio oli minulle henkilökohtaisesti hyvin mielenkiintoinen, koska olen mummo kahdelle samanlaiselle herkälle lapselle. Tästä on varmasti hyötyä monelle vanhemmalle tai isovanhemmille, jotka eivät tiedä tästä asiasta, koska lapset todella ovat herkempiä ja näkevät asioita, joita vanhemmat eivät ymmärrä.

Ajatella jos neuvolassa jonain päivänä pystyttäisiin puhumaan avoimesti näistä asioista!

Kirjaa oli helppo lukea ja kannet oli kauniisti kuvitettu. Kirja sisälsi todella paljon tietoa enkeleistä, keijuista, kanavoinnista, jopa Jumalallisen minän kaavion. Näistä varmasti jokainen lukiessaan ymmärtää asian omalla tavallaan ja pystyy vastaanottamaan tiedon siten, miten itse on tällaisia asioita pohtinut ja kokenut. Minulle nämä asiat eivät olleet uutta ja ehkä siksi helppo ymmärtää tekstin sisältöä. Näitä asioita pohditaan ja tietoa etsitään nykypäivänä paljon ja tietoa on monenlaista.

Tässä kolmen kirjan kokoelmassa on paljon tietoa jopa voisi sanoa hyvin "tiivistä" tietoa paljon. Antaa hyvän ponnahdusalustan lukijalle, joka ei vielä ole kuullut näistä asioista kovin paljon ja on mietteissään ajatustensa kanssa.

Kiitos paljon Tuulialle, että sain lukea kirjan. Kaikkea hyvää, antoisaa ja rakkaudellista jatkoa kirjoittamisen parissa!

Lämpimin halauksin
Aino

Julkaistu 01.12.2014, päivitetty 16.11.2016.

Lohtaja: Elämää kristallilapsen kanssa

Kirsi Lohtajan kirjasta Elämää kristallilapsen kanssa - viisi ensimmäistä vuotta löytyy kirja-arvostelu Ultra-lehdestä. Kirjan on lukenut ja arvostellut Tuula Pelttari.

Lohtajan kirjassa kuvataan ensin uuden ajan lapsia muun muassa Doreen Virtuen ja Tuulia Heinosen kirjojen pohjalta: sitä millaisia tällaiset lapset ovat, millaisia lahjoja heillä on, miksi he ovat täällä ja miten he voivat opettaa vanhempiaan ja muita aikuisia. Pelttari pohtii tätä vasten myös omia kokemuksiaan nyt jo aikuisen lapsensa kanssa.

Arvostelun mukaan Kirsi Lohtajan kirja antaa kullanarvoista tietoa kaikille lasten kanssa tekemissä oleville - niin opettajille kuin neuvolan väellekin ja myös lasten vanhemmille. Lohtajan kirjan kantavana ajatuksena on Pelttarin mukaan "on kuunneltava itseään ja lastaan, ja elämä alkaa maistua."

Kirja-arvostelussa kiitetään kirjaa erityisesti sen avoimesta sekä hienovaraisesta ja monitahoisesta kerronnasta. Pelttarin mielestä "Kirsi Lohtaja on uskaltanut avata tien yllättäviin kokemuksiin ja tukea omalla tavallaan matkaamme maan päällä. Kiitos!".

Pitkä arvostelu on luettavissa Ultra-lehden nettisivuilta.

Doreen Virtue: Kristallilapset, 2. p.

Doreen Virtuen The Crystal Children ilmestyi ensi kerran vuonna 2003 ja suomeksi kuusi vuotta myöhemmin. Klassikoksi muodostuneesta Kristallilapset-kirjasta on nyt tulossa suomeksi 2. tarkistettu ja uudistettu painos.

Virtue kuvaa kirjassa, kuinka nämä noin vuosien 1995-2003 aikana syntyneet kristallilapset poikkeavat aiemmista sukupolvista. He ovat uuden sukupolven selvänäköisiä ja herkkiä lapsia, jotka ovat syntyneet maaplaneetalle indigolasten jälkeen, mutta joilta puuttuu indigojen tummempi puoli.

Noin vuosina 1988-1992 syntyneet indigolapset ovat nyt noin 23-27-vuotiaita nuoria aikuisia. He ovat tienraivaajia ja epärehellisten järjestelmien murtajia. Ns. ensimmäiseen aaltoon kuuluvat kristallilapset ovat puolestaan nyt noin 12–20-vuotiaita nuoria. He ovat sisäisesti ja ulkoisesti kauniita, hyvin rakastavia, herkkiä ja empaattisia. Kristallilapsia ja muita uuden ajan lapsia syntyy koko ajan lisää.

Doreen Virtuen Kristallilapset käsittelee monia asioita, joilla on vaikutusta näihin erityisiin lapsiin – esimerkiksi parantajan kykyjä, yhteyttä luontoon ja ruokailutapoja. Kirja sisältää kristallilasten ja heidän vanhempiensa sekä heidän opettajiensa haastatteluja. Se tuo esille seikkoja, jotka tekevät lapset onnellisiksi ja saavat heidät pysymään terveinä, mutta se kertoo myös sudenkuopista, joita meidän pitää välttää, etteivät kristallilapset menetä erityisiä lahjojaan.
.

Kirsi Lohtaja: Elämää kristallilapsen kanssa

Elokuun lopussa ilmestyy kirja Elämää kristallilapsen kanssa - viisi ensimmäistä vuotta. Kirjan on kirjoittanut Kirsi Lohtaja. Esittelytekstin mukaan kyseessä on tosikertomus Tyttösestä ja hänen elämänsä ensimmäisistä vuosista.

Myös kasvatustieteiden parissa on havahduttu siihen, että nykyinen lapsijoukko on erilainen kuin aiemmat, niin oppijoina kuin persoonallisuudeltaankin. Henkisessä kirjallisuudessa heitä kutsutaan muun muassa uuden ajan lapsiksi tai valon lapsiksi. Kristallilapset ovat osa tätä joukkoa.

Heidän kuvauksensa kuulostaa monessa niin tutulta: Kristallilapset ovat hyvin henkisiä, intuitiivisia ja rauhaa rakastavia; valoisia, empaattisia ja usein selväaistisia - sekä erityisherkkiä monille asioille. He ovat myös vilpittömiä, älykkäitä ja samalla viisaita, monilahjakkaita lapsia.

Näillä lapsilla on voimakas rakkauden, turvallisuuden ja hyväksynnän tarve. Luonto ja luonnonmukainen elämä sekä vesi ja puhdas ravinto tukevat heidän kasvuaan. He tietävät intuitiivisesti, mitä he tarvitsevat ja haluavat voidakseen hyvin. Tämä voi näkyä vahvana tahtona ja päättäväisyytenä. Ei ihme, että elämään kristallilapsen kanssa mahtuu myös haasteita vanhan ja uuden maailmankatsomuksen kohdatessa...
.

Kotoa tuottavampiin töihinkö?

Ajankohtaiseen asiaan, hallituksen kaavailemaan kotihoidontuen jakamiseen liittyen arkistoista tuli vastaan Aamulehden uutinen parin vuoden takaa. Sen mukaan "kotiäidit paiskivat niin paljon töitä, että kaikki mahdolliset ylityörajat paukkuisivat, jos kotityöt katsottaisiin oikeiksi töiksi." Tästäkö hallituksen suunnitelmissakin on kyse - eivätkö kotityöt ole sen mielestä oikeita töitä?

Aamulehden uutinen perustuu brittilehti Daily Mailin uutiseen. Uutinen on kirjoitettu matkapuhelinyhtiö Threen kyselyn pohjalta, johon vastasi 3.000 brittinaista.

Mitä ihmeen kotitöitä?

Daily Mailin mukaan kyselyyn vastanneiden kotiäitien ajasta suurin osa menee siivoamiseen ja ruuanlaittoon, keskimäärin 1 tunti ja 9 minuuttia päivässä. Käytännössä allergisen lapsen äitinä tiedän, että vähintään tuo tunti kuluu jo ruuanlaittoon.

Edelleen uutisen mukaan minuutteja kuluu yllättäviin asioihin: sekä lapsen pukeminen ja valmistelu päivähoitoon tai kouluun vie lähes tunnin - samoin kuin lapsen nukuttaminen, johon haastatelluilla kuluu keskimäärin 55 minuuttia. Suuritarpeisen lapsen äitinä tämä tieto kieltämättä hieman lohduttaa!

Siivoamiseen lasten jälkien ja pyykinpesun osalta menee joka päivä yli 2 tuntia.

Jatkuva unenpuute

Aamulehden mukaan "erityisen rankkaa kotiäitiydestä tekee jatkuva unenpuute" - seikka, jonka valitettavasti moni voi allekirjoittaa. Kyselyn mukaan kolmasosa äideistä nukkuu alle kuusi tuntia yössä.

Pahimman valvomiskierteen ollessa päällä ajattelin itse, kuinka nukkumisen estämistä käytetään jopa kidutuskeinona. Silti univelkaan ei vieläkään suhtauduta yhteiskunnassa sillä vakavuudella, joka sille kuuluisi!

Kuuluisaa omaa aikaa

Entä sitten sitä omaa aikaa, jääkö sitä? Kyselyyn vastanneista äideistä 83 prosentilla on omaa aikaa päivittäin alle tunti.

Vain kuudesosa on tyytyväinen näin kuluttavaan elämään. Äidit eivät kuitenkaan ole arkielämäänsä luksusta vailla, vaan pieniä parannuksia. Yli puolet olisi tyytyväisempi elämäänsä jo, jos heillä olisi päivittäin tunti enemmän omaa aikaa.

Työtä vuorotta

Daily Mail kirjoittaa, että kotitöissä olevat vanhemmat tekevät yli 70-tuntisia viikkoja, ilman palkkaa ja lomia. Lehden laskelmien mukaan työstä kuuluisi tulla vähintään 40.000 euron palkka vuodessa. Suurelta kuulostavasta summasta huolimatta tuntiansio jäisi vaatimattomaksi pitkien työpäivien vuoksi.

Vertailun vuoksi: nykyinen kotihoidontuen hoitorahan osuus on Kelan mukaan 336,67 euroa kuukaudessa yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta ja muista alle 3-vuotiaista lapsista 100,79 euroa kuukaudessa kustakin. Yli 3-vuotiaista alle kouluikäisistä lapsista hoitoraha on 64,77 euroa kuukaudessa kustakin.

Mahdolliseen hoitolisään vaikuttavat perheen koko ja bruttotulot. Kuntalisää saattavat jotkin kunnat maksaa, joskin useissa kunnissa sen poistamisesta tapellaan tasaiseen tahtiin.

Yksilapsisessa perheessä kotihoidontuen hoitoraha on siis vuositasolla 777-4.040 euroa ja kaksilapsisessa 4.817-5.250 euroa. Lapsia Suomessa lie perheessä keskimäärin hieman yli kaksi. Useamman lapsen kotihoidontuki ei järin paljon perheen kassaa kartuta - ja nyt sekin oltaisiin monessa perheessä jakamassa käytännössä kahtia, siis puolittamassa.

Kotihoidontuki jaettava?

Perheet eivät ole samanlaisia, perheiden toimeentulo ja talous vaihtelee - ylhäältä päin on mahdotonta sanella, miten puolisoiden tulisi kotihoidontuki jakaa ja käyttää.

Toisaalta myöskin huudetaan perheiden vastuuta lasten kasvatuksessa ja sanotaan, ettei kasvatusvastuuta voi sysätä yhteiskunnalle ja kouluille. Miten vanhemmat kasvattavat pienet lapsensa, jos he eivät itse saa päättää edes siitä, kumpi vanhemmista lapsia kotona hoitaa?

Adressi kotihoidontuen jakamista vastaan ja perheiden päätäntävallan puolesta löytyy Adressit.comista. Käy allekirjoittamassa!


Viitteet

Aamulehti 21.07.2011. Kotiäidit paiskivat jopa 70 tunnin työviikkoa - katso mihin aika kuluu.
Adressit.com 06.09.2013. Kotihoidontuen jakaminen perheiden päätettäväksi.
Adressit.com / Kommentit 06.09.2013. Kotihoidontuen jakaminen perheiden päätettäväksi / Kommentit.
Daily Mail 21.07.2011. Mums devote 70 hours a week to the chores (and should earn £37,000 for it). 
Kela.fi 06.09.2013. Kotihoidon tuen määrä.
.