Lohtaja: Pienen Keltaisen Nallen tarinoita

Elämää kristallilapsen kanssa - viisi ensimmäistä vuotta -kirjan kirjoittajalta, kirjailija Kirsi Lohtajalta, ilmestyy marraskuussa viides kirja. Elämää kristallilapsen kanssa perustuu tosikertomukseen Tyttösestä ja hänen elämänsä ensimmäisistä vuosista, mutta nyt ilmestyvä kirja on satukirja.

Pienen Keltaisen Nallen tarinoita sisältää yhdeksän satua loruineen ja nelivärisine kuvineen sekä kahdeksan satuihin liittyvää laulua nuotteineen. Kirjan reilun koon ansiosta se on hyvä avata myös nuottitelineelle.

Kirja sai alkunsa Tyttösen ollessa lähempänä kolmea ikävuotta. Osa tarinoihin liitetyistä lauluista ja loruista syntyi jo ennen tarinoita. Laulujen ja lorujen joukkoon mahtuu niin Isin, Äitin kuin Tyttösen itsensäkin tekemiä.

Tyttönen piti saduista niin kovasti, että niitä luettiin joka päivä tunti tai pari. Ajan myötä hän alkoi kaivata lisää uusia satuja ja lauluja. Yhtenä iltana hän sanoi: ”Äiti, keksi sinä minulle satu! Ja tee minulle lisää lauluja!”

Heinonen: Tähtien lapsia, enkelimäisiä olentoja

Luin Tuulia Heinosen kolmen kirjan kokoelman Uudet valon tähtilapset, Enkelimäisiä olentoja ja Keijumaa. Heinonen, Tuulia (2014). Tähtien lapsia, enkelimäisiä olentoja. Kurikka: Valmiixi.

Kirja on todella rohkeasti ja avoimesti kirjoitettu omista kokemuksista olla uuden ajan herkän lapsen äitinä. Tämä osio oli minulle henkilökohtaisesti hyvin mielenkiintoinen, koska olen mummo kahdelle samanlaiselle herkälle lapselle. Tästä on varmasti hyötyä monelle vanhemmalle tai isovanhemmille, jotka eivät tiedä tästä asiasta, koska lapset todella ovat herkempiä ja näkevät asioita, joita vanhemmat eivät ymmärrä.

Ajatella jos neuvolassa jonain päivänä pystyttäisiin puhumaan avoimesti näistä asioista!

Kirjaa oli helppo lukea ja kannet oli kauniisti kuvitettu. Kirja sisälsi todella paljon tietoa enkeleistä, keijuista, kanavoinnista, jopa Jumalallisen minän kaavion. Näistä varmasti jokainen lukiessaan ymmärtää asian omalla tavallaan ja pystyy vastaanottamaan tiedon siten, miten itse on tällaisia asioita pohtinut ja kokenut. Minulle nämä asiat eivät olleet uutta ja ehkä siksi helppo ymmärtää tekstin sisältöä. Näitä asioita pohditaan ja tietoa etsitään nykypäivänä paljon ja tietoa on monenlaista.

Tässä kolmen kirjan kokoelmassa on paljon tietoa jopa voisi sanoa hyvin "tiivistä" tietoa paljon. Antaa hyvän ponnahdusalustan lukijalle, joka ei vielä ole kuullut näistä asioista kovin paljon ja on mietteissään ajatustensa kanssa.

Kiitos paljon Tuulialle, että sain lukea kirjan. Kaikkea hyvää, antoisaa ja rakkaudellista jatkoa kirjoittamisen parissa!

Lämpimin halauksin
Aino

Julkaistu 01.12.2014, päivitetty 16.11.2016.

Lohtaja: Elämää kristallilapsen kanssa

Kirsi Lohtajan kirjasta Elämää kristallilapsen kanssa - viisi ensimmäistä vuotta löytyy kirja-arvostelu Ultra-lehdestä. Kirjan on lukenut ja arvostellut Tuula Pelttari.

Lohtajan kirjassa kuvataan ensin uuden ajan lapsia muun muassa Doreen Virtuen ja Tuulia Heinosen kirjojen pohjalta: sitä millaisia tällaiset lapset ovat, millaisia lahjoja heillä on, miksi he ovat täällä ja miten he voivat opettaa vanhempiaan ja muita aikuisia. Pelttari pohtii tätä vasten myös omia kokemuksiaan nyt jo aikuisen lapsensa kanssa.

Arvostelun mukaan Kirsi Lohtajan kirja antaa kullanarvoista tietoa kaikille lasten kanssa tekemissä oleville - niin opettajille kuin neuvolan väellekin ja myös lasten vanhemmille. Lohtajan kirjan kantavana ajatuksena on Pelttarin mukaan "on kuunneltava itseään ja lastaan, ja elämä alkaa maistua."

Kirja-arvostelussa kiitetään kirjaa erityisesti sen avoimesta sekä hienovaraisesta ja monitahoisesta kerronnasta. Pelttarin mielestä "Kirsi Lohtaja on uskaltanut avata tien yllättäviin kokemuksiin ja tukea omalla tavallaan matkaamme maan päällä. Kiitos!".

Pitkä arvostelu on luettavissa Ultra-lehden nettisivuilta.

Doreen Virtue: Kristallilapset, 2. p.

Doreen Virtuen The Crystal Children ilmestyi ensi kerran vuonna 2003 ja suomeksi kuusi vuotta myöhemmin. Klassikoksi muodostuneesta Kristallilapset-kirjasta on nyt tulossa suomeksi 2. tarkistettu ja uudistettu painos.

Virtue kuvaa kirjassa, kuinka nämä noin vuosien 1995-2003 aikana syntyneet kristallilapset poikkeavat aiemmista sukupolvista. He ovat uuden sukupolven selvänäköisiä ja herkkiä lapsia, jotka ovat syntyneet maaplaneetalle indigolasten jälkeen, mutta joilta puuttuu indigojen tummempi puoli.

Noin vuosina 1988-1992 syntyneet indigolapset ovat nyt noin 23-27-vuotiaita nuoria aikuisia. He ovat tienraivaajia ja epärehellisten järjestelmien murtajia. Ns. ensimmäiseen aaltoon kuuluvat kristallilapset ovat puolestaan nyt noin 12–20-vuotiaita nuoria. He ovat sisäisesti ja ulkoisesti kauniita, hyvin rakastavia, herkkiä ja empaattisia. Kristallilapsia ja muita uuden ajan lapsia syntyy koko ajan lisää.

Doreen Virtuen Kristallilapset käsittelee monia asioita, joilla on vaikutusta näihin erityisiin lapsiin – esimerkiksi parantajan kykyjä, yhteyttä luontoon ja ruokailutapoja. Kirja sisältää kristallilasten ja heidän vanhempiensa sekä heidän opettajiensa haastatteluja. Se tuo esille seikkoja, jotka tekevät lapset onnellisiksi ja saavat heidät pysymään terveinä, mutta se kertoo myös sudenkuopista, joita meidän pitää välttää, etteivät kristallilapset menetä erityisiä lahjojaan.
.

Tekemistä suuritarpeiselle lapselle

Tämä postaus on Viljamaan artikkelin ohella blogin luetuin yksittäinen juttu (yli tuhat kertaa luettu), mikä antanee jotain kuvaa elämästä suuritarpeisen lapsen kanssa... Nostetaanpa se etusivulle. Linkkejä ja vinkkejä voisi toki päivittää ja lisätä, kun ehtisi :).

Jotain helpotusta jatkuvaan vuorovaikutukseen suuritarpeisen lapsen kanssa voi saada seuraavista:

Kuuntelemista

• Radioteatteria lapsille: http://www.yle.fi/radio1/draama/radioteatteria_lapsille/
• äänikirjoja kirjaston kokoelmista

Väritystehtäviä

• Nalle Puh ja kumppanit: http://www.perhekerho.net/nalle_puh/nalle_puh_tehtavat.htm ja http://www.lastenomakirjakerho.fi/lok/index.jsp?c=page&id=11529&navig=true
• kaikenlaisia värityskuvia lastenohjelmista ja -elokuvista, sis. mm. Teletapit, Nalle Puh, Autot, Pipsa Possu: http://www.coloring-book.info/coloring/
• eläimiä: http://yle.fi/pikkukakkonen/puuhaa/varitys.html
• lintuja: http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/lasten_lintuviikko-11-materiaalit.shtml#tulostettavaa
• esikouluaineistoa, sis. monenlaisia värityskuvia: http://www.everythingpreschool.com/coloringpages/index.php?cat=2
• kouluaineistoa, linkkikokoelma väritystehtäviin: http://www.peda.net/veraja/mantsala/ohkola/luokat/2007aloittaneet/tehtavia/tehtavat/

Isommalle lapselle

• tietokoneen käyttöharjoituksia, ei siis tietokonepelejä tms., vaan wordiä ja exceliä, niihin on hyvä tehdä luetteloita Aku Ankka -kirjoista, pikkuautoista, kirjahyllyn sisällöstä tai mistä vaan, mitä lapsi luetteloi ja järjestää sen tuhannennen kerran jo
• paljon tyhjiä hyllyjä, joihin kirjoja ja tavaroita voi järjestää sekä ylimääräisiä tyhjiä hyllyjä kannakkeineen, koska järjestys kuitenkin elää
• tyhjiä muovilaatikoita samaan tarkoitukseen, osan voi varastoida - hetkeksi, kunnes se taas pääsee hyllyyn
• kirjaston poistokirjoja leikekirjoiksi eri aiheista
• tyhjiä valokuvakansioita tai -taskuja talteen leikatuille kuville ja joulu-, pääsiäis-, nimi- ja syntymäpäiväkorteille
• isoja (samanlaisia) ruutuvihkoja kirjoittamiseen, riittävän monta, ettei systeemit sekaannu, käyttötarkoituksena voi olla vaikka kirjan kirjoittaminen

Julkaistu 04.12.2010, päivitetty 14.05.2015.

Kirsi Lohtaja: Elämää kristallilapsen kanssa

Elokuun lopussa ilmestyy kirja Elämää kristallilapsen kanssa - viisi ensimmäistä vuotta. Kirjan on kirjoittanut Kirsi Lohtaja. Esittelytekstin mukaan kyseessä on tosikertomus Tyttösestä ja hänen elämänsä ensimmäisistä vuosista.

Myös kasvatustieteiden parissa on havahduttu siihen, että nykyinen lapsijoukko on erilainen kuin aiemmat, niin oppijoina kuin persoonallisuudeltaankin. Henkisessä kirjallisuudessa heitä kutsutaan muun muassa uuden ajan lapsiksi tai valon lapsiksi. Kristallilapset ovat osa tätä joukkoa.

Heidän kuvauksensa kuulostaa monessa niin tutulta: Kristallilapset ovat hyvin henkisiä, intuitiivisia ja rauhaa rakastavia; valoisia, empaattisia ja usein selväaistisia - sekä erityisherkkiä monille asioille. He ovat myös vilpittömiä, älykkäitä ja samalla viisaita, monilahjakkaita lapsia.

Näillä lapsilla on voimakas rakkauden, turvallisuuden ja hyväksynnän tarve. Luonto ja luonnonmukainen elämä sekä vesi ja puhdas ravinto tukevat heidän kasvuaan. He tietävät intuitiivisesti, mitä he tarvitsevat ja haluavat voidakseen hyvin. Tämä voi näkyä vahvana tahtona ja päättäväisyytenä. Ei ihme, että elämään kristallilapsen kanssa mahtuu myös haasteita vanhan ja uuden maailmankatsomuksen kohdatessa...
.

Onnea, suuritarpeisen lapsen äidit!

Kukkia poimin

ja kukkia kannan,

kaikki niistä

äidille annan!

Onnea, suuritarpeisen lapsen äidit!

Olette parhaita äitejä lapsillenne.

Imetyksen lohtukirja julkaistaan 11.11.

Imetyksen tuki ry:n uusi Imetyksen lohtukirja - äitien tarinoita ja tukea imetyspettymyksiin ilmestyy marraskuussa! Kirjan ovat toimittaneet Leena Pikkumäki, Heini Kettunen ja Liisa Ansio ja se julkaistaan 11.11.2013 Helsingissä.

Imetyksen lohtukirjassa äidit kertovat kipeistäkin imetyskokemuksistaan. Kirja sisältää myös suuritarpeisten vauvojen äitien kertomuksia. Kirja tulee ilmestymispäivänä jakoon sähköisenä Issue-julkaisuna, maksutta, portaaliin www.imetys.fi.

Kannattaa tutustua vertaisten kokemuksiin ja kertomuksiin!

Julkaistu 30.10., päivitetty 08.11.2013.
.

Kotoa tuottavampiin töihinkö?

Ajankohtaiseen asiaan, hallituksen kaavailemaan kotihoidontuen jakamiseen liittyen arkistoista tuli vastaan Aamulehden uutinen parin vuoden takaa. Sen mukaan "kotiäidit paiskivat niin paljon töitä, että kaikki mahdolliset ylityörajat paukkuisivat, jos kotityöt katsottaisiin oikeiksi töiksi." Tästäkö hallituksen suunnitelmissakin on kyse - eivätkö kotityöt ole sen mielestä oikeita töitä?

Aamulehden uutinen perustuu brittilehti Daily Mailin uutiseen. Uutinen on kirjoitettu matkapuhelinyhtiö Threen kyselyn pohjalta, johon vastasi 3.000 brittinaista.

Mitä ihmeen kotitöitä?

Daily Mailin mukaan kyselyyn vastanneiden kotiäitien ajasta suurin osa menee siivoamiseen ja ruuanlaittoon, keskimäärin 1 tunti ja 9 minuuttia päivässä. Käytännössä allergisen lapsen äitinä tiedän, että vähintään tuo tunti kuluu jo ruuanlaittoon.

Edelleen uutisen mukaan minuutteja kuluu yllättäviin asioihin: sekä lapsen pukeminen ja valmistelu päivähoitoon tai kouluun vie lähes tunnin - samoin kuin lapsen nukuttaminen, johon haastatelluilla kuluu keskimäärin 55 minuuttia. Suuritarpeisen lapsen äitinä tämä tieto kieltämättä hieman lohduttaa!

Siivoamiseen lasten jälkien ja pyykinpesun osalta menee joka päivä yli 2 tuntia.

Jatkuva unenpuute

Aamulehden mukaan "erityisen rankkaa kotiäitiydestä tekee jatkuva unenpuute" - seikka, jonka valitettavasti moni voi allekirjoittaa. Kyselyn mukaan kolmasosa äideistä nukkuu alle kuusi tuntia yössä.

Pahimman valvomiskierteen ollessa päällä ajattelin itse, kuinka nukkumisen estämistä käytetään jopa kidutuskeinona. Silti univelkaan ei vieläkään suhtauduta yhteiskunnassa sillä vakavuudella, joka sille kuuluisi!

Kuuluisaa omaa aikaa

Entä sitten sitä omaa aikaa, jääkö sitä? Kyselyyn vastanneista äideistä 83 prosentilla on omaa aikaa päivittäin alle tunti.

Vain kuudesosa on tyytyväinen näin kuluttavaan elämään. Äidit eivät kuitenkaan ole arkielämäänsä luksusta vailla, vaan pieniä parannuksia. Yli puolet olisi tyytyväisempi elämäänsä jo, jos heillä olisi päivittäin tunti enemmän omaa aikaa.

Työtä vuorotta

Daily Mail kirjoittaa, että kotitöissä olevat vanhemmat tekevät yli 70-tuntisia viikkoja, ilman palkkaa ja lomia. Lehden laskelmien mukaan työstä kuuluisi tulla vähintään 40.000 euron palkka vuodessa. Suurelta kuulostavasta summasta huolimatta tuntiansio jäisi vaatimattomaksi pitkien työpäivien vuoksi.

Vertailun vuoksi: nykyinen kotihoidontuen hoitorahan osuus on Kelan mukaan 336,67 euroa kuukaudessa yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta ja muista alle 3-vuotiaista lapsista 100,79 euroa kuukaudessa kustakin. Yli 3-vuotiaista alle kouluikäisistä lapsista hoitoraha on 64,77 euroa kuukaudessa kustakin.

Mahdolliseen hoitolisään vaikuttavat perheen koko ja bruttotulot. Kuntalisää saattavat jotkin kunnat maksaa, joskin useissa kunnissa sen poistamisesta tapellaan tasaiseen tahtiin.

Yksilapsisessa perheessä kotihoidontuen hoitoraha on siis vuositasolla 777-4.040 euroa ja kaksilapsisessa 4.817-5.250 euroa. Lapsia Suomessa lie perheessä keskimäärin hieman yli kaksi. Useamman lapsen kotihoidontuki ei järin paljon perheen kassaa kartuta - ja nyt sekin oltaisiin monessa perheessä jakamassa käytännössä kahtia, siis puolittamassa.

Kotihoidontuki jaettava?

Perheet eivät ole samanlaisia, perheiden toimeentulo ja talous vaihtelee - ylhäältä päin on mahdotonta sanella, miten puolisoiden tulisi kotihoidontuki jakaa ja käyttää.

Toisaalta myöskin huudetaan perheiden vastuuta lasten kasvatuksessa ja sanotaan, ettei kasvatusvastuuta voi sysätä yhteiskunnalle ja kouluille. Miten vanhemmat kasvattavat pienet lapsensa, jos he eivät itse saa päättää edes siitä, kumpi vanhemmista lapsia kotona hoitaa?

Adressi kotihoidontuen jakamista vastaan ja perheiden päätäntävallan puolesta löytyy Adressit.comista. Käy allekirjoittamassa!


Viitteet

Aamulehti 21.07.2011. Kotiäidit paiskivat jopa 70 tunnin työviikkoa - katso mihin aika kuluu.
Adressit.com 06.09.2013. Kotihoidontuen jakaminen perheiden päätettäväksi.
Adressit.com / Kommentit 06.09.2013. Kotihoidontuen jakaminen perheiden päätettäväksi / Kommentit.
Daily Mail 21.07.2011. Mums devote 70 hours a week to the chores (and should earn £37,000 for it). 
Kela.fi 06.09.2013. Kotihoidon tuen määrä.
.

Opinnäytetyö alle kouluikäisen suuritarpeisuuden tunnistamisesta

Vauvan tai pienen lapsen suuritarpeisuudesta on tehty hyvin vähän suomenkielisiä opinnäytteitä. Myös suuritarpeisuus ilmiönä on Suomessa vielä melko tuntematon. Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa on nyt valmistunut opinnäytetyö alla kouluikäisen lapsen suuritarpeisuuden tunnistamisesta ja vanhempien kokemuksista neuvolasta saamastaan tuesta (Lukkarinen 2013).

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa temperamentiltaan suuritarpeisen alle kouluikäisen lapsen ominaisuuksia sekä sitä, mistä tällaisen temperamentin voi tunnistaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vanhempien kokemuksia siitä, millaista tukea he ovat saaneet suuritarpeisten alle kouluikäisten lastensa kanssa lastenneuvoloiden terveydenhoitajilta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaista tukea vanhemmat toivoisivat neuvolan antavan silloin, kun perheessä on temperamentiltaan suuritarpeinen lapsi. Tarkoituksena oli myös tuoda suuritarpeisuus-termiä yleiseen tietouteen.

Laadullisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä. Kysely toteutettiin alle kouluikäisten suuritarpeisten lasten vanhemmille vertaistukilistan kautta. Vastauksia vanhemmilta saatiin 7 kappaletta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönerittelyn menetelmällä.

Tutkimustulosten mukaan suuritarpeinen temperamentti koostuu monesta eri piirteestä, joita ovat muun muassa yleinen herkkyys ja intensiivinen ilmaisutapa. Vanhemmat olivat saaneet neuvolasta tukea joko osittain, täysin tai eivät ollenkaan. Vanhemmat ehdottivat, että terveydenhoitaja tukisi suuritarpeisen lapsen vanhempia mm. kuuntelemalla avoimesti sekä antamalla konkreettista apua haastavassa arkielämässä.

Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että suuritarpeisen temperamentin tunnistaminen edellyttää terveydenhoitajilta asiantuntemusta sekä erityistä herkkyyttä kuunnella vanhempia. Suuritarpeisen lapsen vanhempien tukemisessa olisi tärkeää ymmärtää lapsen temperamenttia sekä osata auttaa perhettä luottamaan omiin kykyihinsä. Valmistunutta pro gradu -tutkimusta voidaan käyttää koulutusmateriaalina terveydenhoitajien koulutuksessa.

Kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille - olette olleet mukana vaikuttamassa siihen, että suuritarpeisuus tulee ilmiönä nykyistä tunnetummaksi! Valmiin opinnäytetyön pääsee lukemaan ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden Theseus-verkkokirjaston kautta. Suora linkki verkkojulkaisuun löytyy tästä.

Julkaistu 14.08.2012, päivitetty 04.06.2013.

Unta, unta ja vielä vähemmän unta!

"Vastasyntyneet nukkuvat 16-20 tuntia vuorokaudessa, mutta yksilöllinen vaihtelu voi olla suurta."

Väärin. Yksilöllinen vaihtelu ON SUURTA!

Miten pieni vauva voi pärjätä niin vähällä unella? Tai en tiedä, pärjäsikökään. Silmäpussit hänellä oli jo alta vuosikkaana ja tiedän, ettei hän ollut ainoa yhtä vähäuninen suuritarpeinen.

Ensimmäiset kolme vuotta kuluivat kuin tunnelissa - tai kuin siltarummun sisällä. Syvissä vesissä ja vailla valoa. Vasta kun tilanne helpotti, huomasin, miten pimeässä olimme olleet...

Pahimmassa univelassa olo oli kuin talviunilleen haluavalla karhulla, kuin Nalle Puhilla, joka yrittää säätää herätyskelloaan ja kysyy:

"Miten herätyskellon saa soimaan kolmen kuukauden kuluttua?"

Niinpä! Kun olisi saanut aluksi edes hetkeksi silmät ummistaa! - Mutta Nasu vastaa Nalle Puhille avuliaaseen ja valppaaseen tapaansa:

"Älä huoli, minä herätän sinut!"

Julkaistu 13.03.2011.

Enkeleitä...

Minäkin olen nähnyt enkelin.

Odotin. Ja lapsi kertoi nähneensä enkelin pari kolme vuotta sitten. Jostain syystä hän ei ollut kertonut siitä koskaan aiemmin, eikä kenellekään toiselle. En tiedä, mistä kokemus nyt sanoittui, ehkä erään toisen ihmisen enkelikokemuksesta, josta olimme hetkeä aiemmin puhuneet.

Joskus aiemmin olisin pyrkinyt selittämään kokemuksen lapselle jotenkin, ja mahdollisesti mitätöimään sen kaiken muka parempaan tietoon pohjautuen, mutta en enää. Sen sijaan kuuntelin ja yritin varovaisin kysymyksin auttaa lasta kertomaan näkemästään. Toivon, että löydettyjen sanojen myötä kuva piirtyi hänelle muistiin vielä aiempaakin paremmin.

Miten paljon hän onkaan minua kasvattanut näiden vuosien aikana! Sitä en arvannut etukäteen, en todellakaan, enkä voi muuta kuin kunnioittaa hänen kokemuksiaan ja olla hiljaa kiitollinen tästä kaikesta.

Antoisaa Joulun odotusta meille kaikille!

PS. Täältä pääsee joulukalenteriin :-).
.

Rentouttavaa kesää!

"Tämä on kesän hauskin päivä!"

En ymmärtänyt heti, mitä lapsi tarkoitti. Sitten oivalsin: makasin lopen uupuneena nurmikolla, ensin pää alaspäin ja sitten vähän normaalimmassa asennossa, kun olo oli hieman tasaantunut.

Lapsi otti tilanteesta kaiken irti ja haki nurmikolle viltin ja karhunsa, ja tuli viereen. Äiti pysyi kerrankin aloillaan.

Rentouttavaa kesää kaikille, olette varmasti sen ansainneet!

.

Onnea, suuritarpeisen lapsen äidit!

Vuosi on kulunut, siitä on selvitty. Myös ennätyskylmästä talvesta, vaikka välillä tuntui, että se vie voiton.

Myös sairastamisesta... Siinä vaiheessa kun lapsi sanoi leikkivänsä lepäämistä, oli todella syytä huolestua:

"Etkö voisi leikkiä jotain muuta...?"

Ei meillä levätä, eikä ainakaan leikitä lepäämistä, vapaaehtoisesti!

Mutta siitä selvittiin ja kesä on edessä! - Onnea, kaikki suuritarpeisen lapsen äidit!
.

Elämää ja Hyvää Uutta Vuotta!

Joulusiivouksen saldona oli tänä vuonna muun muassa pienen nyrkin kokoisia kiviä kintaiden ja villasukkien seasta eteisen laatikosta, kuusenkäpyaarteita haalareiden alta ja kertaalleen jäätynyt ja sulanut ötökkäakvaario talvikenkien rivistä, toinen oli sentään tyhjennetty. Onneksi myös sammakot ja käärmeet puuttuivat, eikä ison itkun aiheuttanutta sisiliskon häntääkään näkynyt.

Väistämättä tuli mieleen lapsen kesäinen kommentti juhannussiivojen jälkeen:

"Äiti, tuntuu ihan joululta!"

Siivotaanko meillä tosiaan niin harvoin? Aikana ennen lapsia imuroin ja pyyhin lattiat joka viikko.

Lasten myötä joku sanoi, että pölyt voi jättää pyyhkimättäkin. Hän unohti kuitenkin sanoa, että riittävän pitkän ajan jälkeen pölyjä ei ainakaan keittiön ylähyllyiltä enää voi pyyhkiä. Ehkä neljän vuoden tauko oli liikaa...

"Se kasvaa kyllä takaisin!" Kuva: Päivi

Elämänmakuista ja hyvää Uutta Vuotta
kaikille suuritarpeisten lasten
äideille ja isille!
.

Onnea, suuritarpeisen lapsen äidit!

Sain tämän koskettavan äitienpäiväyllätyksen ja haluan jakaa sen kanssanne.

Hoivastasi, äiti kulta. Suurelta pieneltä pojalta.

Suuritarpeinen vauva?

Suomeksi suuritarpeisista vauvoista löytyy tietoa toistaiseksi vähän, mutta kuitenkin jo jotain:

• Loppi, Karla. Läheisyys auttaa suuritarpeista vauvaa.
• Babyidea. AP tutuksi - Granju: Attachment Parenting.

Vaikka elämä suuritarpeisen vauvan tai lapsen kanssa on erityisesti ensimmäisten vuosien aikana hyvin raskasta ja tuntuu myöhemminkin vähintäänkin haasteelliselta, lohduksi voi olla seuraava ajatus: Hyvin vanhempiinsa - tai äitiinsä - kiinnittynyt lapsi myös itsenäistyy aikoinaan kunnolla. Eli vauva- ja pikkulapsiajan tiivis suhde tuottaa mitä luultavimmin aikoinaan hedelmää ja antaa lopulta lapselle paremmat eväät ponnistaa kohti oman elämänsä haasteita.

Se oma suuritarpeinen vauva tai pieni lapsi kasvaa, ihan oikeasti, jossain vaiheessa isoksi... :´)
.

Artikkeleita suuritarpeisuudesta

Suuritarpeisuus osa isompaa kokonaisuutta, ns. kiintymysvanhemmuutta (engl. attachment parenting). Siitä löytyy lisää tietoa esim. seuraavasta linkistä:

• http://www.askdrsears.com/html/10/t130100.asp

Suomenkielisiä artikkeleita aiheesta löytyy myös jonkin verran:

• http://www.babyidea.fi/aidille/aptutuksi/apsearsII.html
• http://www.babyidea.fi/aidille/aptutuksi/apgranju.html

Haastavasta lapsesta silmiin on sattunut mm. seuraava artikkeli:

• http://www.iltalehti.fi/perhe/2009081910061549_pr.shtml

Juttu luovuudesta:

• http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016020121048605_ul.shtml
.

Asuuko teilläkin haastava lapsi?

Miksi se ei ole kuin muut? Miksi se ei tottele? Haastava lapsi laittaa vanhemmat tiukoille.

Vantaalaisessa perheessä on kaksi tytärtä, viisivuotias Maria ja seitsemänvuotias Elvi. Tytöt ovat täysin erilaisia. Elvi on helppo ja mukautuvainen lapsi, jonka kanssa arki sujuu ilman suuria vääntöjä.

Maria ei nuku kunnolla öisin, nirsoilee ruokapöydässä ja vastustaa vanhempiensa määräyksiä voimakkaasti. Maria on myös äärimmäisen herkkä ja itkuraivoaa monta kertaa päivässä. Vanhemmat ovat ihmeissään. Miten heillä voi olla kaksi noin erilaista lasta ja miten Marian kanssa pitäisi toimia?

Kysytään sosiaalipsykologi Janne Viljamaalta, joka perehtyy uusimmassa kirjassaan haastavan lapsen kasvattamiseen.

- Lapsen temperamenttiin vaikuttavat perimä ja ympäristö lähes yhtä paljon. Koska tässä tapauksessa ympäristö on varmaankin tarjonnut molemmille tytöille samanlaiset kasvuolosuhteet, ovat Marian haastavat luonteenpiirteet perimän tulosta, Viljamaa sanoo.

Marian vanhempia Viljamaa neuvoo toimimaan johdonmukaisesti tyttärensä kanssa. Kun lapsi tekee jotakin väärin, hänet pitää saada ymmärtämään, mikä meni pieleen.

- Lapsi on hyvä herätellä ajattelemaan tekemisiensä seurauksia. Jos tönäisee toista, tulee riitaa, itkua ja rangaistus. Miten ensi kerralla voisi toimia toisin?

Viljamaa ehdottaa kasvattamisen apuvälineeksi sähläsimo- tai touhutiinavihkoa. Siihen kirjataan tarkasti, missä tilanteessa homma ei mennyt putkeen ja mitä siitä seurasi.

- Samalla aikuinen oppii, että jaahas, tämä lapsi toimii aina näin tällaisissa tilanteissa. Ensi kerralla valmistan hänet etukäteen kauppareissuun. Kerron lapselle etukäteen, mitä tehdään. Karkkia ei osteta, mutta jos hän käyttäytyy kunnolla, ostetaan jätskit.

Viljamaa on itse viiden lapsen isä. Hän testaa oppejaan päivittäin käytännössä. Vanhemmuuteen antaa voimaa positiivinen ajattelu.

- Kun lapsi mankuu ja mankuu jotakin asiaa, kannattaa ajatella, että tuolla sinnikkyydellä hän pääsee vielä pitkälle. Haastavat luonteenpiirteet eivät ole este pärjäämiselle - päinvastoin. Monilla hyvin menestyneillä ihmisillä on haastavia persoonallisuuspiirteitä.

Näin lapsi tottelee paremmin

Älä anna ohjeita älä-muodossa. Ei "Älä vääntelehdi", vaan "Istu selkä kiinni selkänojassa". Anna konkreettisia ohjeita. Ei "Käyttäydy kunnolla", vaan "Lopeta pöydän naputtelu". Ei "Käyttäydy nätisti", vaan "Jalat pidetään syödessä pöydän alla".

Älä kysy lapselta asioita, joista sinä päätät. Ei siis "Mennäänkö metsään kävelylle", vaan "Viiden minuutin kuluttua mennään metsään kävelylle".

Älä sorru loputtomaan neuvotteluun lapsen kanssa. Aikuinen päättää, milloin mennään nukkumaan, syödään tai lähdetään ulos. Pari vaihtoehtoa voi antaa (puetaanko punaiset vai siniset sukkahousut).

Kolme vaihtoehtoa on jo liikaa. Älä provosoidu. Uhmaan sortuu helposti mukaan. Kun kasvattaja antaa lapsen raivota, mutta ei itse mene mukaan raivoon, hän pääsee tilanteen herraksi.

Muista kiittää lasta aina kun hän käyttäytyy hyvin tai onnistuu.

Lähde: Janne Viljamaa: Mitä minä teen tämän lapsen kanssa? Haastavan lapsen kasvatus (www.minervakustannus.fi)

TIINA LAPPALAINEN
Iltalehti 19.08.2009
http://www.iltalehti.fi/perhe/2009081910061549_pr.shtml

* * *
Erään listalaisen kommentti:

Haastavan 5-vuotiaan äitinä minua lämmitti tuossa Iltalehden artikkelissa erityisesti Viljamaan toteamus, että sinnikkyydellä pääsee vielä pitkälle. Aikuisilla sinnikkyys on hyve - juuri sellaisena se pitäisi (jaksaa) myös lapsilla nähdä. - Voimia vaan tähän jokapäiväiseen (ja välillä -öiseenkin) vääntöön!!

Sears: Baby Book, Discipline Book, AP Book

Alla Searsien kirjoja kiintymysvanhemmuudesta ja suuritarpeisuudesta:

Sears, William, Martha Sears, Robert Sears & James M. D. Sears (2003). The Baby Book. Everything You Need to Know About Your Baby from Birth to Age Two. Little, Brown & Company.

• kuva esim. täällä: http://www.amazon.com/Baby-Book-Everything-About-Birth/dp/0316779059

Sears, William M. D & Martha Sears R. N (2003). The Discipline Book. How to Have a Better-Behaved Child from Birth to Age Ten. Little, Brown & Company.

• kuva esim. täällä: http://www.amazon.com/Discipline-Book-Better-Behaved-Child-Birth/dp/0316779032
  

• arvostelu: http://phdinparenting.wordpress.com/2008/06/22/book-review-the-discipline-book-by-william-sears-md-and-martha-sears-rn/
  

Sears, William & Martha Sears (2001). The Attachment Parenting Book. A Commonsense Guide to Understanding and Nurturing Your Baby. Little, Brown & Company.

• kuva esim. täällä: http://www.amazon.com/Attachment-Parenting-Book-Commonsense-Understanding/dp/0316778095/ref=pd_sim_b_4